Salainen puutarha – polku sisäiseen rauhaan ja luonnon lumoon

Kuvittele astuvasi sellaiseen maailmaan kuin salainen puutarha, paikka, jonne arjen kiireet ja murheet eivät yllä. Minulle salainen puutarha ei ole pelkästään fyysinen paikka luonnossa vaan symbolinen tila, jossa yhdistyvät sisäinen rauha, mielikuvitus ja luonnon lumovoima. Salainen puutarha voi olla kaikkialla ympärillämme, ja se on myös meissä ihan jokaisessa sisällä. 

Olen silloin tällöin puhunut salaisesta puutarhasta, ja tarkoitan sillä erilaisia luontopaikkoja: niittyjä, joissa luonnonkukat heiluvat tuulessa, jäkäläkallioita, joilta voi tähystää kauas tai vaikka autiotalon pihaa, jonka villiintynyt luonto on vallannut takaisin. Salaisessa puutarhassa on aina jotain kokijalle erityistä ja luonnon villiyttä – luonnon omaa kädenjälkeä, jonka keskellä mieli saa kuitenkin rauhoittua ja kokea ripauksen taikaa. Tällaisissa paikoissa mieli palaa lapsuuteen: uteliaisuuteen ja lapsenomaiseen ihmettelyyn, kuin katselisi maailmaa ensi kertaa. Luonto herää eloon ympärillä ja kommunikointi kasvien, eläinten ja puiden kanssa saa uusia muotoja. Mikään ei ole mahdotonta ja rajat katoavat kaiken ympäriltä.

Salainen puutarha sisäisen maailman symbolina

Salainen puutarha on minulle myös matka sieluni sopukoihin, kasvuun ja oman piilotetun potentiaalini äärelle. Se muistuttaa uinuvasta voimasta, joka odottaa löytämistään. Tuo piilossa oleva voima on kuin siemen, joka tarvitsee oikeat olosuhteet kasvaakseen – aivan kuten puutarhan kasvit. Jokainen kerta kun astun itselle erityiseen paikkaan luonnossa, tuntuu, että portti oman luontoni salaisuuksiin avautuisi myös vähän kerrallaan. Salaisen puutarhan tilassa pääsee syvälle mielen tuolle puolen. Todellinen maailma tuntuu kaukaiselta ja kuulee hiljaisimmatkin sisältä virtaavat kuiskaukset.

Koko maailma on kuin yksi suuri salainen puutarha. Ei tarvitse matkustaa kauas löytääkseen; se on kaikkialla ulkopuolella ja sisällä meissä.

Luonnon hoiva ja parantava voima

Salaisessa puutarhassa oleilu ei vaadi mitään, koska se antaa tilan vain olla ja hengittää. Tuntuu, kuin luonnon energia virtaisi sisään ja ulos, sulauttaen osaksi kaikkeuden rytmiä. Salaisessa puutarhan tilassa ollessa kaikki tuntuu puhuvan omaa hiljaista kieltään. Luonto ympärillä ja meissä kuiskaa meille ikivanhasta taikuudesta:

’’Aurinko paistaa. Aurinko paistaa. Se on taikuutta. Kukat kasvavat. Juuret levittäytyvät. Se on taikuutta. Eläminen on taikuutta. Vahvuus on taikuutta. Taika on minussa. Se on meissä jokaisessa. Taikuus, tule auttamaan meitä.’’

– Dorothea Brooking, Secret Garden

Tuo sama taika elää siis meissäkin ihmisissä – elämän perusvoima, joka saa meidät kukoistamaan. Se on aina läsnä ja herää parhaillaan henkiin luonnon sylissä.

Sain oman ensimmäisen tietoisen kokemuksen salaisesta puutarhasta, ja sen taiasta erään villiintyneen autiotalon pihassa kolme kesää sitten.

Avain salaiseen puutarhaan

Miten sitten voi astua salaiseen puutarhaan? Uskon, että tarvitaan vain sydänyhteys: kyky nähdä, tuntea ja kokea luonnon kauneus ja sen hiljainen voima sydämen kautta.

Kun sydän on avoin, salainen puutarha löytyy ja kutsuu luokseen, olipa se sitten kukkaniitty, jäkäläkallio tai autiotalon pihapiiri. Mielen ja luonnon välinen yhteys syvenee, ja voi nähdä luonnon rytmien heijastuvan myös omassa kehossa ja mielessä.

Salainen puutarha ei ole siis vain paikka luonnossa – se on tila ja kokemus, jossa löytää yhteyden itseen, oman luonnon kauneuteen ja syvään viisauteen. Kun viettää aikaa tässä tilassa, huomaa, että sama taika, joka luonnossa pitää kasvit elossa ja kukoistavina, vaikuttaa myös meihin. Salaisessa puutarhassa saa olla osa luontoa, elää sen rytmissä, ja sen voi antaa parantaa ja hoivata itseämme. Näin marraskuussa salaisessa puutarhassa on lepokausi, joten miksi en yrittäisi itsekin ottaa aikaa levolle.

 Tärkeintä on muistaa: avain salaiseen puutarhaa on valmiiksi jokaisella  – sydämessä. Portti löytyy villistä luontopaikasta, joka kutkuttaa mahan pohjassa ja saa lapsenomaisen mielen hereille.

Lopuksi, salainen puutarha ei ole vakiintunut tai yleisesti käytetty käsite, mutta se on vahva symboli erityisesti kirjallisuudessa ja taiteessa. Käsitteen tunnetuin esimerkki on Frances Hodgson Burnettin klassikkokirja Salainen puutarha (The Secret Garden, 1911), jossa salainen puutarha toimii henkisen ja fyysisen parantumisen paikkana. Teoksessa puutarha on paikka, jossa lapset löytävät uusia puolia itsestään ja pääsevät eroon menneisyyden haavoista. Olen katsonut elokuvan uuden ja vanhan version, ja molemmat ovat olleet hyvin voimakkaita ja vahvoja kokemuksia.

Ilolla, Riina