Kukkahoroskooppi – mikä Suomen luonnonkukka olisit?

Suomen luonnonkukkien päivää vietetään tänään sunnuntaina 18.6.2023. Päivän kunniaksi julkaisen suomalaisen kukkahoroskoopin!

Kukkahoroskooppi on kepeä ja ihana katsaus kukkien luonteisiin astrologian näkökulmasta. Luonto on meissä. Kaikki mitä on ulkopuolella luonnossa, on myös meissä ihmisissä sisällä. Ja tässä piilee luonnon taika.

Kurkkaa, jos olisitkin kukka, niin mikä kukka on yhtä horoskooppisi eli aurinkomerkkisi kanssa. Horoskooppi = aurinkomerkki eli se eläinradan merkki, jossa aurinko sijaitsi syntyessäsi.

Oinas – puna-ailakki

Puna-ailakit ovat villejä kukkia, jotka eivät paljon vaadi maaperästä, mistä ponnistavat määrätietoisesti kasvuun. Puna-ailakit ovat sinnikkäitä, sillä ne kukkivat alkukesästä aina syksyyn saakka. Puna-ailakit ovat kukkia, joissa energiaa ja voimaa riittää. Puna-ailakit näyttävät tietä ja omaavat tervettä itsekyyttä. Ne siis tietävät, mitä tahtovat ja puskevat rohkeasti vaikka läpi kallion kohti määränpäätä. Puna-ailakkien voisi sanoa pitävän sisällään kipinän, joka omaa voiman roihun synnyttämiseen, mutta ennen roihua tarvitaan alun liikkeellepaneva voima, kipinä.

Puna-ailakin luonne on uskalikko.
Puna-ailakin vuorokaudenaika on auringonnousu.
Puna-ailakin viikonpäivä on tiistai.
Puna-ailakin lahja maailmalle on uskallus olla ensimmäinen ja uusien asioiden liikkeelle laittaminen.

Ruoho, 20–50 cm korkea. Kukkii touko-elokuussa. Kuuluu kohokkikasvien heimoon. Silene dioica. Puna-ailakin voi löytää vesien rannoilta, lehdoista, metsänreunoista, pihoista, pientareilta, joutomailta.

Härkä – metsäorvokki

Metsäorvokit ovat maanläheisiä ja aistikkaita kukkia. Metsäorvokki on yksi Suomen alkuperäisistä orvokeista. Metsäorvokki kukkii, kun puissa ei ole vielä lehtiä eli valoa on tarpeeksi, ja maan täytyy olla lämmennyt. Metsäorvokit haluavat rakentaa turvallista ja vakaata elämää, ja ne arvostavat mukavuutta. Metsäorvokit kulkevat kaikki aistit avoimina, mikään aisti ei ole toistaan tärkeämpi. Ennen metsäorvokeista onkin tehty hajuvettä, koska ne tuoksuvat niin ihanalle. Metsäorvokin täytyy saada nauttia kaikin aistein, jotta elämä on merkityksellistä. Metsäorvokit ovat kuin vakaata maaperää, johon on turvallista juurtua nautiskelemaan.

Metsäorvokin luonne on aistija.
Metsäorvokin vuorokaudenaika on aamu.
Metsäorvokin viikonpäivä on perjantai.
Metsäorvokin lahja maailmalle on turvallisen maaperän muovaaminen ja aistien kautta elämästä nauttiminen.

Ruoho, 10–25 cm korkea. Kukkii touko-kesäkuussa. Kuuluu orvokkikasvien heimoon. Viola riviniana. Metsäorvokin voi löytää tuoreista metsistä, lehdoista, metsän reunoista, hakamailta, erilaisilta niityiltä.

Kaksoset – tuomi

Tuomet kukkivat, kun koulujen lomakausi lähestyy. Se jos mikä kertoo tuomen kaipuusta pysyä ikuisena lapsena. Tuomen voimakkaan tuoksuiset kukat viestivät jo kauas itsestään. Tuomet omaavatkin erityisen taidon yhteydenpitoon yli lajien. Tuomi on kohtaamispaikka, jonka luona kohdataan ja jaetaan elämää. Samalla opitaan toisilta. Tuomi onkin ikuinen opiskelija. Tuomi on utelias ja kiinnostunut aidosti muusta maailmasta. Tuomen täytyy saada olla yhteydessä maailmaan, jotta elämä on merkityksellistä. Tuomi on kuin tuuli, joka voi muuttaa suuntaansa nopeastikin.

Tuomen luonne on ikuinen oppija.
Tuomen vuorokaudenaika on aamupäivä.
Tuomen viikonpäivä on keskiviikko.
Tuomen lahja maailmalle on aito sisältä kumpuava halu tietää elämästä aina lisää.

Puu, 3–12 m korkea. Kukkii touko-kesäkuussa. Kuuluu ruusukasvien heimoon. Prunus padus. Tuomen voi löytää lehdoista, puronvarsista, pensaikoista, metsänreunoista, pellonreunoista.

Rapu – nurmitädyke

Nurmitädykkeet ovat lempeitä hoivaajia, jotka pilkistävät pienin sinisin kukin ojanpientareilta pitkin kesää. Nurmitädyke on erittäin herkkä kukka, ja se kukkiikin vain yhden päivän ajan. Sitten kukka kuihtuu ja varisee pois. Nurmitädykkeiden on saatava tuntea koko elämän kirjo voimakkaana ja yltäkylläisenä, sillä kukan elämä on niin hetkellinen. Nurmitädyke osaa rakastaa ja luoda hellän ilmapiirin ja on yleensä se, joka laittaa muut itsensä edelle. Nurmitädykkeen täytyy saada tuntea, jotta voi kokea elämänsä merkitykselliseksi. Rikas tunnemaailma antaa koko elämän kirjon rikkauden syliin. Vaikka nurmitädykkeissä piilee herkkyyden voima, ovat ne kuin virtaavaa vettä jatkuvassa liikkeessä aina eteenpäin matkaten.

Nurmitädykkeen luonne on hoivaaja.
Nurmitädykkeen vuorokaudenaika aamunpäivän vaihtuminen päiväksi.
Nurmitädykkeen viikonpäivä on maanantai.
Nurmitädykkeen lahja maailmalle on kyky tuntea ja huomioida muiden tarpeet.

Ruoho, 10–35 cm korkea. Kukkii touko-elokuussa. Kuuluu ratamokasvien heimoon. Veronica chamaedrys. Nurmitädykkeen voi löytää niityiltä, laitumilta, pelloilta, pihoilta, pientareilta, puutarhoista, hakkuilta.

Leijona – niittyleinikki

Niittyleinikit ovat kukkia, jotka eivät jää huomaamatta, sillä keltaisenaan auringossa hohtava niittyleinikkipelto on vaikuttava näky. Myöskään karja ei tohdi koskea myrkylliseen kukkaan, joten huomio on taattu, kun niittyleinikit jäävät laitumille pystyyn. Niittyleinikeillä on vahva yhteys sisäiseen lapseen, jonka kautta tulee rohkeutta ilmaista itseään. Niittyleinikit rakastavat hupia ja omaavat synnynnäisen tarpeen luoda. Luominen voi olla monenlaista kuten leipomista, musisointia, valokuvaamista tai tanssia. Tärkeintä on, että luovuus saa kanavan konkretisoitua. Niittyleinikkien täytyy saada loistaa ja näkyä, jotta elämä on merkityksellistä. Niittyleinikkien voisi kuvailla olevan roihuavaa lämmittävää tulta, joka myös valaisee.

Niittyleinikin luonne on luova loistaja.
Niittyleinikin vuorokauden aika iltapäivä.
Niittyleinikin viikonpäivä on sunnuntai.
Niittyleinikin lahja maailmalle on sisäisen lapsen mielikuvitus. Kyky luoda ja loistaa.

Ruoho, 20–60 cm korkea. Kukkii kesä-syyskuussa. Kuuluu leinikkikasvien heimoon. Ranunculus acris. Niittyleinikin voi löytää pelloilta, niityiltä, pientareilta, pihoilta, rannoilta, tuoreista metsistä.

Neitsyt – puna-apila

Puna-apila on maailman tärkeimpiä kasveja maataloudessa. Puna-apilat keskittyvätkin auttamaan ja ovat ennenkaikkea käytännöllisiä kasveja. Käytännöllisyys takaa sen, että puna-apilat ovat myös tarkkoja ja huomaavat yksityiskohtia ympäristössä. Puna-apilat erikoistuvat mielellään johonkin, ja ne hiovat taitonsa huippuun. Puna-apilan täytyy saada parantaa, korjata, kunnostaa, hoitaa, sillä muuten elämästä puuttuu merkitys. Puna-apilat ovat luonnostaan käsillä tekeviä persoonia. Puna-apiloita voisi luonnehtia kuin loppukesän tuleentunut kaura, joka on valmista korjattavaksi.

Puna-apilan luonne on parantaja.
Puna-apilan vuorokaudenaika on päivän vaihtuminen illaksi.
Puna-apilan viikonpäivä on keskiviikko.
Puna-apilan lahja maailmalle on parantaa asioita hyödyllisemmiksi.

Ruoho, 15–50 cm korkea. Kukkii kesä-elokuussa. Kuuluu hernekasvien heimoon. Trifolium pratense. Puna-apilan voi löytää pelloilta, niityiltä, pientareilta, joutomailta, pihoista, metsänreunoista, rannoilta, kallioilta.

Vaaka – vanamo

Vanamo on Suomen rakastetuimpia kukkia, kuinka ihanaa on ollakaan vanamo! Kukapa ei vanamoa rakastaisi, sillä he ovat niin miellyttäviä. Vanamo on ikuinen tasapainon etsijä ja sitä myöten harmonian vaalija. Vanamo itsessään näyttää jo Vaa’alta, kun kukat kannattelevat toinen toisiaan täydellisessä tasapainossa. Vanamo osaa luoda vastakohtien välille sopusointua. Vanamolle ihmissuhteet ovat elämän tärkein asia, mutta vanamo arvostaa myös kauneutta, taidetta ja kulttuuria. Vanamon täytyy saada luoda harmoniaa ympäristöönsä, että voi kokea elämänsä merkitykselliseksi. Vanamoa voisi verrata atmosfääriin, jonka sylissä kaikki lepää.

Vanamon luonne on harmonisoija.
Vanamon vuorokaudenaika on auringonlaskun kultainen tunti.
Vanamon viikonpäivä on perjantai.
Vanamon lahja maailmaan on luoda harmonian kautta kauneutta ja rakkautta maailmaan.

Hentovartinen varpu, 50–200 cm pitkä. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kuuluu kuusamakasvien heimoon. Linnaea borealis. Vanamon voi löytää kuivista ja tuoreista kangasmetsistä.

Skorpioni – suopursu

Suopursut ovat mystisten soiden kukkia. Suot ovat maaperää, jossa veden ja maan raja hämärtyy. Suopursujen kukinta on intensiivisen huumaavaa ja pistävää. Suopursut kaikessa kauneudessaan haluavat sukeltaa pinnan alle tutkimaan elämän mysteerejä. Suopursut eivät pelkää kuolemaa, sillä ymmärtävät, että se toimii maaperänä uudelle kasvulle. Suopursulle mikään ei ole itsestään selvää. Aina voi kysyä, miksi? Suopursut tarvitsevat jatkuvaa nahan uudelleen luomista, jotta voivat vapautua yhä uudelleen elämän mysteerien pariin. Suopursut omaavat jään voimaa, jonka pinnan rikottua paljastuu tummaa tutkimatonta syvyyttä.

Suopursun luonne on mystikko.
Suopursun vuorokauden aika on ilta.
Suopursun viikonpäivä on tiistai.
Suopursun lahja maailmalle on elämän jatkuvan muutoksen hyväksyminen ja siten luopumisen taito.

Iso varpu, 30–100 cm korkea. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kuuluu kanervakasvien heimoon. Rhododendron tomentosum. Suopursun voi löytää rämesoilta, rämekorvista, soistuneista paikoista.

Jousimies – voikukka

Voikukat valloittavat ympäristön laajalti, ja ne rakastavat seikkailla sekä löytää uusia paikkoja kasvaa ja kukoistaa. Voikukkia kasvaa suomessa yli 500 lajia, joten ne ovat valtava suuri joukko. Voikukka näkee mahdollisuuden kaikessa, ja se löytää tiensä jopa asfaltin läpi. Voikukat julistavat ilosanomaa, sillä elämä on löytöretki ja täynnä onnenkantamoisia. Voikukkaa ei voi sitoa paikalleen, vaan se tarvitsee tilaa matkustaa niin sisäisessä mielenmaailmassa kuin fyysisestikin. Voikukat ovat ikuisia etsijöitä, joita voisi verrata iltanuotion hiillokseen, joka kannustaa ympärillään miettimään elämää suurempia kysymyksiä.

Voikukan luonne on seikkailija.
Voikukan vuorokauden aika illan vaihtuminen yöksi.
Voikukan viikonpäivä on torstai.
Voikukan lahja maailmalle on näyttää elämän optimistinen puoli, ja siten kyky luottaa elämän kantokykyyn.

Ruoho, 10–50 cm korkea. Kukkii huhti-heinäkuussa. Kuuluu asterikasvien heimoon. Taraxacum officinale. Voikukan voi löytää ihmistoiminnan piiristä, kuten kaupungeista, niityiltä, pelloilta, joutomailta.

Kauris – maitohorsma

Maitohorsmat ovat päämäärätietoisia, sillä ne valtaavat usein hakkuuaukioita, jolla mikään muu kasvi ei vielä viihdy. Maitohorsmat ovat sinnikkäitä ja tietävät, mihin pyrkivät ja saavuttavat sen. Samalla ne luovat työllään maaperään olosuhteita kasvaa myös muille kasveille. Maitohorsmat osaavat arvostaa elämän pieniä asioita. Ne laittavat aina järjen tunteiden edelle, ja päätökset perustuvat realismiin. Maitohorsmille on tärkeää olla asiallinen. Maitohorsman kasvaminen rajatuissa olosuhteissa hakkuuaukioilla näyttää tietä, kuinka säännöillä ja rajoilla päästään lopulta päämäärään.

Maitohorsman luonne on viisas.
Maitohorsman vuorokaudenaika on yön alkaminen.
Maitohorsman viikonpäivä on lauantai.
Maitohorsman lahja maailmalle on tien kunniallinen ja sinnikäs raivaaminen ja siten päämäärään pääseminen.
Ruoho 50–150 cm korkea. Kukkii heinä-elokuussa. Kuuluu horsmakasvien heimoon. Chamaenerion angustifolium. Maitohorsman voi löytää valoisista kangasmetsistä, lehdoista, hakkuuaukeilta, pientareilta, joutomailta.

Vesimies – metsätähti

Tuikkivat metsätähdet ovat ihana näky. Metsätähti on oman elämänsä ainutlaatuinen kukka. Kasvimaailmassa seitsemän terälehtisyys on harvinaista. Metsätähdet ovat omaperäisiä kukkia, jotka rakastavat olla aikaansa edellä, eivätkä pelkää sitä. Ne ovat siksi vähän poikkeuksellisia omine visioineen. Metsätähdet ovat avarakatseisia ja haluavat antaa omastaan myös muille. Metsätähdet pitävät arvossa tasavertaisuutta ja ovat valmiita työskentelemään maailman epäkohtien eteen. Metsätähdet ovat avaruuden tuikkijoita, joita mikään ei pidä kahleessa, eikä mikään ole mahdotonta.

Metsätähden luonne on maailman pelastaja.
Metsätähden vuorokaudenaika on yö.
Metsätähden viikonpäivä on lauantai.
Metsätähden lahja maailmalle on nähdä kaiken elävän ainutlaatuisuus ja tehdä maailmasta parempi paikka.

Ruoho, 10–20 cm korkea. Kukkii touko-kesäkuussa. Kuuluu esikkokasvien heimoon. Trientalis europaea. Metsätähden voi löytää kuivista ja tuoreista metsistä, lehdoista, metsäniityiltä, pientareilta.

Kalat – heinätähtimö

Heinätähtimö on kukka, joka pienen kokonsa vuoksi ei ole näyttävä, mutta sitäkin intuitiivisempi ja empaattisempi. Metsätähdet kukkivat runsaina kasvustoina teidenposkilla kurottaen kohti unelmiaan. Heinätähtimöt ovat todellisia haaveilijoita, jotka pystyvät uppoamanaan omaan sisäiseen maailmaansa helposti. Heinätähtimöt aistivat asioita jo ennen kuin ne käyvät toteen. Heinätähtimöt kykenevät myös myötäelämään hätkähdyttävällä tavalla. He haluavat luoda omista ja toisten unelmista totta. Heinätähtimön voima on kuin satumaista usvaa, joka leijailee kesäyön niityn yllä.

Heinätähtimön luonne on unelmoija.
Heinätähtimön vuorokaudenaika on aamuyö juuri ennen auringonnousua.
Heinätähtimön viikonpäivä on torstai.
Heinätähtimön lahja maailmalle on uskoa unelmoinnin voimaan ja tuoda sitä kautta unelmia todeksi.

Ruoho, 20–40 cm korkea. Kukkii kesä-lokakuussa. Kuuluu kohokkikasvien heimoon. Stellaria graminea. Heinätähtimön voi löytää pientareilta, hakkuuaukeilta, metsänreunoilta, laitumilta, rannoilta.

Haluan sanoa, että tutustu kasvisi kanssa, jos se kutsuu. Lähde kasvin luokse. Hiljenny sen äärelle ja anna äänettömien kuiskausien puhua. Vielä voimakkaamman yhteyden voit saada lähestymällä kasvia sitä vastaavaan vuorokaudenaikaan ja viikonpäivään. Silloin energia tukee vielä enemmän lähestymistä kasvin kanssa.

Rakastan luontoa ja astrologiaa. Pari kesää sitten opin, että länsimainen astrologia ammentaa luonnosta. Löysin elävän astrologian (Kirsi Halla-Seppälän Sielunkartta® -koulutus) ja sain sanoja sille, mitä kukkien kanssa tunnen. Elävä astrologia ammentaa kokemuspohjaisesti vuodenkierrosta, vuorokaudenajasta, luonnonilmiöistä, kasveista, elementeistä ja ihmisluonnosta. Sanon harjoittavani luontoastrologiaa. Se perustuu aikaan, luontoon ja ennen kaikkea valoon. Löydät aiheesta lisää tästä kirjoituksesta.

Ilolla